Hukassa on aika osuva sana. Ei ehkä enää ihan tähän nykyhetkeen, mutta viimeiseen kuukauteen. Olen tehnyt muutosta alkuvuodesta asti. Silloin en vielä tiennyt mihin kaikkeen se johtaa, nyt olen viisaampi. Mutta siinä samalla kadotin oman ytimen. Koskien omaa elämää ja työelämää. Olen taas kerran opetellut olemaan enemmän läsnä ihan pelkästään jo...
Mä olen jo pidemmän aikaa huomannut junnaavani paikallani. Mulla on ollut oman tekemisen punainen lanka hukassa tai niin mä olen luullut. Se on ollut koko ajan siinä silmien edessä, mutta mun edessä on ollut blokki. En ole tätä edes tajunnut ennen, kuin nyt.
Huomasin, että olen kirjoittanut viimeksi kaksi vuotta sitten. Tulee ajatus, kirjoitan ja sitten saakin odottaa seuraavaa kertaa.
Olen viime aikoina tuntenut toistuvasti törmääväni seinään. Tunne tulee, kun yritän saada työhöni liittyviä asioita toteutuksen asteelle. Ideoita, ajatuksia, suunnitelmia on vaikka kuinka paljon. Ne vaan junnaa paikoillaan. Tuntuu, kuin vanne kiristäisi päätä ja aivotoiminta loppuisi. Tulee semmoinen aivosumu ja ahdistaa. Tosi monta kertaa olen...