Suunnanmuutos

Huomasin, että olen kirjoittanut viimeksi kaksi vuotta sitten. Tulee ajatus, kirjoitan ja sitten saakin odottaa seuraavaa kertaa. 

Kirjoitin uutisirjeeseen suunnanmuutoksesta. Kuulostaa ehkä dramaattisemmalta, kuin todellisuudessa on. Ajatus lähti omasta tarpeesta tuoda minua itseäni enemmän työhöni. Tuli tunne, kuin toteuttaisin jonkun toisen visiota. Sisältö on aikalailla samaa, mutta toteutus eri. Olen itse kyllästynyt sellaiseen yltiö positiiviseen ja rakasta itseäsi ja jaksaa jaksaa sisältöön. Eikä siinä, koitan itsekin pysyä positiivisempana. Olen perusluonteeltani negatiivinen introvertti ja kova murehtija. Negatiivisuutta ja murehtimista olen koittanut vähentää. Edelleen haluan auttaa itsensä kuuntelussa, rentoutumisessa ja pysähtymisessä. Se halu ei ole kadonnut mihinkään. Mä en vaan koe omakseni tehdä sitä hempeän pumpuli hötön kautta. Olen kuvitellut, että niin sen kuuluu olla. Semmoinen sisältö tarvitsee vaaleaa höttöä. Ei toimi mulla. Kuin olisin toiminut itseäni vastaan. Olen kaikkea muuta, kuin pumpulihöttöä. Mä tykkään pimeydestä, kuusta, mystisyydestä, tarotkorteista. Mä aistin, tunnen energioita. Ja ei, en ole ajatustenlukija. Haluan, että sä ymmärrät miten hyvää tekee välillä pysähtyä ja arvostaa itseään ja omia tunteita. Kuunnella ja elää niiden mukaan. Mutta aina ei jaksa, mä en ainakaan. Saa v*tuttaa, väsyttää, olla hajalla tai ihan mitä vaan. Mun luokse voi tulla miten hajalla, väsyneenä tai millä tuulella tahansa. Jos et halua puhua se sopii. Jos haluat, mä kuuntelen. Mun luona ei tarvitse esittää, että kaikki on hyvin, jos ne ei ole. Mulle on tärkeää, että sä tulet kuulluksi, ymmärretyksi ja tunnet olevasi turvassa. Mä myös toivon, ettei susta tunnu siltä, että sun tarvitsisi olla jonkinlainen tullaksesi hoitoon. Mun luokse saa tulla juuri sellaisena, kuin on. Olit sä sitten minkä muotoinen tai sukupuolinen tahansa. Mä rakastan ja arvostan sitä, kun ihminen uskaltaa näyttää tunteensa. Mun luona ei pyydellä anteeksi tunteiden näyttämistä. Mun luona päästellään höyryjä ja etsitään sitä omaa sisäistä voimaa.